Moni miettii uskaltaisiko ilmoittautua talvella massahiihtokilpailuun. Mielessä liikkuu kysymyksiä: Olenko riittävän hyvässä kunnossa? Jaksanko maaliin asti? Onko minulla riittävän hyvät sukset? Onko hiihtotekniikkani taloudellinen?
Lyhyt vastaus edellä mainittuihin kysymyksiin on KYLLÄ! Hiihtäjä asettaa tavoitteet itselleen tai yhdessä valmentajan kanssa. Kunto on siis juuri sillä tasolla, kuinka paljon teet sen eteen töitä. Maaliin pääset kyllä – ei se matka tapa vaan vauhti. Suksien valinta on oma lajinsa, josta teen oman postauksen. Sen verran sanottakoon, että yhdelläkin suksiparilla pärjää, mutta usein aktiiviharrastajalla on puolenkymmentä suksiparia. Hiihtotekniikka puolestaan kehittyy, kun viettää riittävästi aikaa ladulla.
Hiihtotekniikka ei itsestään kehity täydelliseksi, vaan se vaatii satojen tuntien harjoittelua ja jatkuvaa itsensä kehittämistä: jokaisella työnnöllä ja potkulla on hyvä pyrkiä täydelliseen suoritukseen. Riittävällä omatoimisella harjoittelulla pystyy parantamaan tekniikkaa ja lihaskestävyyttä. Ja juuri lihaskestävyydellä pidetään tekniikka kasassa myös pitkillä hiihtomatkoilla. Seuraava harppaus tekniikan viilauksessa tulee yleensä ulkopuolisen avulla. Ammattilaisen silmä havaitsee suorituksessa yleensä jotain sellaista, mitä hiihtäjä ei itse huomaa. Videokuvauksella ja tekniikka-analyyseilla pystytään pureutumaan paremmin hiihtotekniikan helmiin ja kehityskohteisiin kuin pelkästään ladulla annettavalla suullisella palautteella. Videokuvasta hiihtäjä pääsee myös itse havainnoimaan omaa tekemistään ja oppii näin tuntemaan kehonsa toimintaa paremmin saadessaan kehontuntemuksen rinnalle myös visuaalisen kuvan siitä, mitä keho ja raajat tekevät hiihdon aikana.
Täydellinen hiihtotekniikka on saavutettavissa monien vuosien työllä ja tekemällä oikeita asioita. Lihaskunnon täytyy olla riittävän hyvällä tasolla, jotta pystytään yleensäkin hiihtämään taloudellisesti ja hyvällä tekniikalla. Jaloille sopiva ladulla tehtävä lihaskuntoharjoite on sauvoittahiihto niin perinteisellä kuin vapaalla hiihtotavalla. Samalla näiden harjoitteiden avulla vahvistetaan myös jalkojen koordinaatiota ja potkutekniikkaa. Ylävartalolle vastaavaksi harjoitteeksi sopii tasatyöntö, joka on noussut nykyhiihdossa merkittävään osaan varsinkin pitkillä hiihtomatkoilla.
Massahiihtoja varten tekniikkaa onkin hyvä kehittää tasatyöntöpainotteisesti. Myös kesällä rullasuksilla tehtävät tasatyöntöharjoitukset ovat tärkeä osa hiihtäjän ympärivuotista harjoittelua. Kerran viikossa olisi myös hyvä tehdä pitkäkestoinen peruskestävyysharjoitus, joka kehittää peruskuntoa, vahvistaa lihaskestävyyttä ja ylläpitää tekniikkaa.Tekniikkaan on syytä keskittyä joka harjoituksessa, minkä lisäksi tasaisin väliajoin on hyödyllistä tarkistaa optimaalinen hiihtotekniikka asiantuntijan kanssa, jotta hiihdosta saadaan timanttista.
Ensiaskeleet kohti massahiihtoa:
-tavoite
-välineet
-lihaskunto
-säännöllinen harjoittelu: ajatus tekniikassa, tekniikan videointi ja analysointi, sykeharjoittelu
Teksti: Aleksi Harjula
Kuva: Jussi Peltola